Perusvärit:
Musta - surun väri (suomalaisessa kulttuurissa)
Valkoinen - puhdas
Oranssi - lämpimin väri, elämänilo, ärsyttävä ja painostava suurina pintoina
Keltainen - valoisin väri, ilo, auringon ja rikkauden symboli
Violetti - väriestä vähävaloisin ja tummin. isoilla pinnoilla pelottava, luonteeltaan raskas ja masentava. surun, katumuksen ja hiljaisuuden väri
Sininen - kaipauksen väri, kylmä, etäännyttävä, rauhainen ja kaukainen, viattomuuden vertauskuva
Vihreä - toivon, nuoruuden ja kevään väri, rauhoittava, kuvaa tyyneyttä, myös kateuden väri
Punainen - rakkauden, tulen, vallankumouksen ja veren väri
Värejä käytetään paljon ja kaikkialla. Arkikäytössä punainen usein ilmaisee riskiä tai vaaraa ja vihreä taas turvaa. Keltaisella yleensä varoitetaan ja viestitään, kun taas sininen on yleensä informaatiota antava. Paikka ja aika määräävät yleensä mitä väri symboloi, sillä toisinaan punainen väri kertoo uhkan sijaan rakkaudesta ja intohimosta.
On lämpimiä (keltainen, oranssi, punainen), kylmiä (sininen, vihreä, violetti), kirkkaita ja murrettuja värejä. Väreihin vaikuttavat myös valööri sekä kylläisyys. Värien yhdistämisellä voi saada aikaan monia eri sävyjä. Kuvan tunnelma muuttuu erilaisten sävyjen mukaan, esimerkiksi Helene Schjerbeckin teos Hiekassa leikkivä tyttö (vas. kuva) ja Victor Westerholmin Hylkeenpyynti (oik. kuva)
